BLOGI: Ylävartaloalueen kuntosaliharjoitteet, yhteenveto

Viimeisen hieman yli vuoden aikana olen tuonut esille runsaan määrän huomioitavia tekijöitä ylävartaloalueen kuntosaliharjoitteista. Huomioitavien tekijöiden keskeisin tarkoitus on tehostaa harjoitteiden kohdentumista halutulle alueelle, mutta aina huomioitavien tekijöiden korjaaminen ei kuitenkaan onnistu. Kuntosaleilla törmää usein ”harjoitteisiin, joka varmasti menevät perille”, mutta asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertaista. Jokaiseen harjoitteeseen…

lue lisää

BLOGI: Pullover – huomioitavat tekijät, osa 1/2

Pullover huomioitavat tekijät

Tässä kirjoituksessa käsitellään Pullover- harjoitteen huomioitavat tekijät vapailla painoilla, ja ensi viikon kirjoituksessa syvennytään Pullover- harjoitteen taljavariaatiotekniikkaan! 1. Käsipaino vs. levytanko Vapailla painoilla suoritetun Pullover- harjoitteen yksi keskeisimmistä kysymyksistä liittyy suoritusvälineeseen, eli suoritetaanko harjoite levytangolla vai käsipainolla. Näiden kahden välinen keskeisin eroavaisuus liittyy oteleveyteen, ja oteleveyden kautta mukaan tulee liikelaajuus,…

lue lisää

BLOGI: Ylätalja niskan taakse – järkeä vai ei?

Ylätalja niskan taakse

Ylätalja niskan taakse lukeutuu yleisesti vältettävien ylävartaloalueen harjoitteiden joukkoon yhdessä penkkidipin, pystysoudun ja niskan takaa suoritettavan pystypunnerruksen kanssa. Jokaisen vältettävän harjoitteen taustalla on harjoitteen epäergonominen kuormitus kohdentuen selkäranka- ja olkanivelalueelle. Nämä harjoitteet voivat provosoida vakavia oiretilanteita ylävartaloalueelle, ja pahimmillaan lopputuloksena voi olla loukkaantuminen. Ylätaljaveto niskan taakse kuitenkin erottuu tästä joukosta…

lue lisää

BLOGI: Soutuharjoitteiden huomioitavat tekijät, osa 1

Soutuharjoitteiden huomioitavat tekijät

Soutuharjoitteiden huomioitavat tekijät liittyvät samojen asioiden toteuttamiseen, kuin muissakin harjoitteissa – huomioitavat tekijät keskittyvät lihasaktivaatiotasojen, ergonomian, voimantuottotasojen, sekä tehokkuuden ympärille. Kuten lähes kaikissa muissakin harjoitteissa, ergonomisin ja samalla tehokkain variaatio ovat yksi ja sama asia. Soutuharjoitteissa huomioitavat tekijät rakentavat varsinaisen soutuharjoitteen suoritustekniikan, eli huomioitavat tekijät toimivat samalla tekniikkaohjeistuksena. Soutuharjoitteiden huomioitavia…

lue lisää

BLOGI: Dipin TOP 5 huomioitavat tekijät

Dipin huomioitavat tekijät

Dipin huomioitavat tekijät liittyvät pääasiassa ergonomiaan, mutta samalla mukaan tulevat myös lihasaktiivisuusasiat! Lähes poikkeuksetta nämä kaksi tekijää kulkevat käsikädessä – tyypillisesti ergonomisin tapa suorittaa harjoite on myös lihasaktiivisuuden kannalta paras vaihtoehto! Dipin huomioitavien tekijöiden kautta voit lisäksi paikallistaa omia virhesuorituksia tekniikan osalta. Nämä selittävät mm. tilanteen, jolloin dippi ei kohdennu…

lue lisää

BLOGI: Pystypunnerrus niskan takaa – mitä harjoitteessa tapahtuu?

Pystypunnerrus niskan takaa

Pystypunnerrus niskan takaa omaa pystysoudun sekä penkkidipin ohella yläkropan epäergonomisimman harjoitteen maineen, mutta miksi? Harjoite on erinomainen esimerkki eräästä koko kuntosalimaailmaa koskevasta epäkohdasta – kaikki kuntosaliharjoittelijat eivät ole luonnostaan yhtä taitavia. Niskan takaa suoritettava pystypunnerrus edellyttää runsaasti erilaisia ylävartaloalueen toimintakykyyn liittyviä kapasiteetteja. Liikunnallisesti lahjakkaammat sekä taitavammat yksilöt voivat onnistua näissä…

lue lisää

BLOGI: Kapea penkkipunnerrus – TOP 4 huomioitavat tekijät

Kapea penkkipunnerrus – huomioitavat tekijät

Kapealla penkkipunnerruksella pyritään tehostamaan ojentajarakenteiden roolia penkkipunnerrusharjoitteessa. Kapean penkkipunnerruksen kohdentuminen ojentaja-alueelle ei tapahdu kuitenkaan automaattisesti – kapea penkkipunnerrus voi helposti muuttua rinta/hartia-alueen harjoitteeksi! Lisäksi kapeassa penkkipunnerruksessa on mukana muutama tekniikkavariaatio, jotka hieman herättävät pohdintaa treenaajien keskuudessa. Nämä tekniikkavariaatiot voivat tehdä harjoitteesta ergonomisen tai pahimmillaan todella haitallisen. 1. Tangon laskualue Tyypillisesti…

lue lisää

BLOGI: Penkkipunnerrus – TOP 6 huomioitavat tekijät

Penkkipunnerrus – TOP 6 huomioitavat tekijät

Penkkipunnerruksen huomioitavilla tekijöillä tarkoitetaan pääasiassa ergonomiaan liittyviä asioita, mutta samalla myös voimantuotto sekä lihasaktivaatio ovat vahvasti mukana! Penkkipunnerrus teilataan lähes jokaisen liikunta-alan ammattilaisen kautta, keskeisimpänä syynä toimii harjoitteen ergonomiaan liittyvät asiat. Penkkipunnerruksen epäergonomisuus liittyy juuri näihin huomioitaviin tekijöihin, ja jos kaikki tekijät tapahtuvat epäergonomisella tavalla, niin kyllä – harjoite on…

lue lisää

BLOGI: Pystysoudun tekniikkavariaatiot

Pystysoudun tekniikkavariaatiot

Edellisessä kirjotuksessa läpikäytiin pystysoudun tarkempaa rakenteellisuutta, ja tässä kirjoituksessa perehdytään tarkemmin tekniikkavariaatioihin. Pystysoutu on idealtaan olkanivelen toimintaa vastaan sotiva harjoite, ja pääasiassa tämän vuoksi harjoitetta vältellään liikunta- sekä terveysalan palveluntarjoajien toimesta. Pystysoudussa (kuten kaikissa muissakin harjoitteissa) on olemassa muutamia tekniikkavariaatioita, ja näiden tekniikkavariaatioiden avulla harjoitteesta voidaan tehdä hieman ergonomisempi –…

lue lisää

BLOGI: Miksi ojentajapunnerrukset eivät tunnu ojentajassa?

BLOGI: Miksi ojentajapunnerrukset eivät tunnu ojentajassa?

Ojentajapunnerrusten sekä hauiskääntöjen taustalta löytyvät lähes täsmälleen samat tekijät suoritustekniikoihin liittyen, ja tästä syystä myös huomioitavat tekijät ovat lähellä toisiaan. Ojentajapunnerrusten kohdentaminen ojentaja-alueelle on huomattavasti helpompaa, kuin hauiskääntöjen kohdentaminen hauisalueelle – mutta ojentajapunnerruksissa on myös muutama lenkki, joiden heikkouden vuoksi ojentajapunnerrukset eivät kohdennu halutulle alueelle ollenkaan. Ojentajapunnerrusten kohdentaminen ojentaja-alueelle Kyynärnivelen…

lue lisää